Sisällä se rakastaa makoilla aivan lähellä, ja malttaa pötkötellä vieressä rauhallisesti vaikka viikon, silloin kuin mitään ei tapahdu. Toisaalta se on mielellään kaikessa tekemisessä mukana, ja on ollut äärimmäisen helposti koulutettava koira, joka rakastaa kaikkea yhdessä tekemistä. Sillä on myös lahjoja moneen eri lajiin, ja kaikenlaista sen kanssa on yhdessä puuhailtukin.

Uuno on Suomen Rally-tokovalio, PK-jäljellä JK3 ja tokossa VOI1. Nuorempana sen kanssa paimennettiin ja sillä on Suomessa ensimmäisenä hollanninpaimenkoirana suoritettu paimennustaipumuskoe. Uunon jälkeläisiä on myös nähty hyvällä menestyksellä paimennuksen parissa, kuten muissakin lajeissa. Uunon kanssa on treenattu PK-hakua ja etsintäkoetta, peltojälkeä, vepeä ja nyt uusimpana agilitya. Se on nyt 9-vuoden iässä edelleen äärimmäisen hyväkuntoinen ja terve, siinä ei ikääntyminen juuri näy. Uuno on pärjännyt myös erinomaisesti näyttelyissä.

Uunon suurin vahvuus on sen halu työskennellä ohjaajalleen. Se palkkautuu hyvin ruoalla ja taistelee mielellään, mutta eniten sitä motivoi se, että se saa tehdä minulle töitä. Uuno ei ole lyhytkarvaiseksi holskuksi mikään maailman vietikkäin, mutta minulle se on täydellinen juuri sellaisena kuin se on. Siinä on viettiä riittävästi ollakseen kestävä käyttökoira, mutta ei mitään liikaa. Se on temperamenttinsa, kovuutensa ja vietikkyytensä osalta melko keskivertokoira monessa mielessä - juuri sellainen, jollaista etsinkin.

Uuno on hyvähermoinen, sosiaalinen ja täydellisen äänivarma koira. Se on älykäs, oppivainen ja huumorintajuinen yksilö. Se on omalle perheelleen todella uskollinen, paimenkoira henkeen ja vereen. Se on auttanut minua monen koiran kouluttamisessa, eikä minun tarvitse aina edes kertoa sille, mitä siltä milloinkin haluan, kun se tietää jo. Uuno on viisas koira ja sillä on äärimmäisen hyvä muisti. Minusta tuntuu, että se ei ikinä unohda mitään, minkä se on kerran oppinut. Jäljellä Uuno on omimmillaan, ja minun koulutusvirheistäni huolimatta siitä tuli äärimmäisen hyvä jälkikoira. Tokosta se on myös aina tykännyt, mutta jossain vaiheessa oma intoni tokoon vähän kärsi, kun sitä tuli tehtyä liian paljon.

Uuno on minusta monella tapaa hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Se on todellinen monitoimikoira, joka osaa myös arjessa monenlaisia hyödyllisiä taitoja. Se vie syntymäpäivälahjat ihmisille, kantaa postit postilaatikolta sisälle, on apuna roskienviennissä ja osaa etsiä esimerkiksi kadonneet avaimet. Se on mitä kärsivällisin pentujen leikkisetä ja toimii usein treeneissä häiriökoirana kokemattomammille koirille. Se on minun isäni lempi ulkoilukaveri ja minun uskollisin ystävä.

Uunolla on kaksi pentuetta, yksi Suomessa ja yksi Saksassa. Jälkeläisistä on useampaa käytetty jo jalostukseen. Tällä hetkellä Uunolla on jälkeläisiä ensimmäisessä polvessa 16 ja toisessa 21. Minun mieltäni lämmittää suuresti se, miten ihania koiria Uunon jälkeläisistä on tullut. Uuno on selkeästi periyttänyt jälkeläisilleen sen hyvähermoista pilkettä silmäkulmassa -luonnetta ja myös komeaa ulkomuotoaan. Uuno on pitkäkarvakantaja, ja niin on myös useampi sen jälkeläisistä.

Kiitos Uunon kasvattajalle Sarille tästä upeasta koirasta.